N-Pentue synt. 27.1.2018 (luovutus 17.3 alkaen)
Kaikki pennut ovat löytäneet omat kotinsa, esittelemme perheet piakkoin.

Kaikki N-pennut ovat päässeet muuttamaan omiin koteihinsa ja oli ilo päästä tutustumaan uusiin dalmisihmisiin ja toivon mukaan mahdollisimman monen kanssa tullaan tapaamaan ja koiriakin näkemään harrastusten parissa! Tässä ovat N-pentujemme perheet:

Tallpeak No Speed Limits muutti Heinolaan täyttämään bokseri-pojilta kesken jääneitä koirantöitä. Omistaja Annan arkea vauhditetaan totellen nimeä Bruno.

Tallpeak No Kidding sai nimekseen Fredi omistajien häävalssin esittäjän mukaan. Kovin odotettu oli uusi perheenjäsen Sadun ja Teron talouteen edellisten koirien jättämään aukkoa paikkaamaan.

Tallpeak Need For Speed muutti Sipooseen Haataisen perheeseen. Nimeksi tuli Harri ja tässäkin perheessä rodusta on kokemusta entuudestaan.

Tallpeak Next Classic otti suunnan isäkoira Toivon kainaloon ja samalla Hillan vauhdikkaasta seurasta pääsevät nauttimaan myös omistajat Riikka ja Simo. Perheessä on myös labbisrouva, joka toivon mukaan osallistuu myös Hillan tapakasvatukseen. Jatkossa Hilla aikoo suunnata pk-lajien pariin jos suunnitelmat toteutuvat.

Tallpeak Night Vision otti suunnan kohti pääkaupunkia ja on nyt hesalainen nimeltä Kamu. Kotona on omistajapariskunnan lisäksi seurana sammaripoika.

Tallpeak Now We´re Talking löysi oman paikkansa maailmasta Jutan ja Vellun perheestä ja osoite on Uusikylässä. Näyttelykehiinkin on Kodan suunnitelmat tulevaisuudessa tähdätty.

Tallpeak Not My Cup Of Tea lähti täyttämään isoisän veljen tyhjäksi joulun alla jättämiä saappaita Lahteen, jossa odottamassa innolla oli samanrotuinen koirakaveri Rondo. Nimekseen tämä riiviö sai Rigo.

Tallpeak Nevahööd ottikin sitten varsinainen ”Back to the basics” muuvin kun se muutti Ouluun pentueen iso-iso-äidin kasvattajan perheeseen. Kokemusta on siellä siis aika monesta dalmiksesta ja varsin vaikuttavaa sellaista, iso-iso-äiti Tyynehän on edelleen tiimimme kuvioissa mukana varsin kunnioitettavassa iässä. Nimeksi nuori mies sai Rudi ja tähtäimessa ovat näyttelykehät.

Onnea matkaan ännäläiset ja muistakaa tiimipäivät kesäkuussa!

 

 

Vapaana pentueessamme on vielä ”kirsikka kakussa” eli ulkomuodollisesti varsin pätevänoloinen ”Niko”, jolle toivoisimme löytävämme sellaisen kodin, jossa olisi mahdollisesti jo kokemustakin näyttelyistä ja ainakin kiinnostusta niihin. Niko voidaan myydä omaksi hyvään kotiin tai sijoittaa Kennelliiton sijoitussopimuksen mukaisesti. Plussaa olisi jos kodissa olisi jo kokemusta dalmiksista. Niko on varsin rauhallisen ja järkevän oloinen pentu, joten siitä saa varmaan todella mukavan koiran. Jäisi kotiin ehdottomasti jos meillä ei olisi ihmisvauvaa järjestämässä ajanvietettä meille aikuisille…

13.3.2018 Pakattiin aamusella koko kööri autoon ja huristeltiin Helsingin kaupunkiin saakka pentujen ensimmäiselle autoretkelle. Kohteen oli Yliopistollinen pieneläinsairaala ja matkan tarkoitus saada pennuille viralliset kuulotestitulokset sekä samalla reissulla eläinlääkärintodistukset luovutusta ja vakuutuksia varten. Pentueellehan tulee Agrian pentuevakuutus, joka on voimassa siihen saakka kun pennut täyttävät 3 vuotta. Tämä vakuutus on kasvattajan ottama lisävakuutus, joka korvaa mahdollisia piileviä vikoja mitä pennuissa löytyisi joita ei ole huomattu näin ennen luovutusta. Käytännössä tällaisia ei yleensä meidän rodussamme esiinny, mutta pennun uudelle omistajalle tämä on lisäturva sen suhteen, että kasvattaja myöntämä ”takuu” pennulle on voimassa myös vakuutuksen muodossa. Rekisteröidyn laatupennun kohdallahan kasvattaja aina myöntää pennulle takuun. Takuun voimassa pysyminen edellyttää luonnollisesti pennulle annettujen hoito- ja ruokintaohjeiden noudattamista eri toten tärkeänä kasvuaikana, kannattaakin siis olla tiiviisti kasvattajan kanssa yhteydessä hoidon ja ruokinnan suhteen mikäli kysyttävää ilmenee (nettipalstojen neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa, koska siellä todellisuudessa usein neuvoja itsekin olisi neuvojen tarpeessa…).

Reissumme sujui varsin mallikkaasti, lapsoset matkustivat kahdessa joukkueessa turvallisesti lentokuljetuslaatikoihin lämpimästi pakattuina. Yksikään pennuista ei voinut pahoin autossa, eikä kukaan suuresti muutenkaan matkustamista protestoinut. Myöskään kakkoja ei automatkan aikana tullut yhtään kappaletta, eli varsin mallikkaita matkustajia!

Tässä pentueen tulokset:

Tallpeak Not my Cup of Tea +/+  (Varattu)
Tallpeak No Kidding +/+  (Varattu)
Tallpeak Need For Speed +/+  (Varattu)
Tallpeak Now We´re Talking +/+  (Varattu)
Tallpeak No Speed Limits +/+ (Varattu)
Tallpeak Nevahööd +/-  (Vapaana näyttelyistä kiinnostuneeseen kotiin)
Tallpeak Night Vision +/+ (Varattu)
Tallpeak Next Classic +/- (Varattu)

Eläinlääkäri Anna-Mariam sekä hoitaja Tiina työssään.

 

3.3.2018 Saatiin tänään seisotuspotretit päivälleen 5-viikkoisista minipilkuista. Kaikki niin reippaita ja tomeria. Ruoka porukalle maistuu ja kasvutahti on kova.

1.3.2018 Pentulaatikossa alkaa käydä jo melkoinen hulina kun kahdeksikko viilettää jo täyttä häkää. Äitikoira Aida edelleen hoitaa lapsiaan varsin tunnollisesti, joskin huomaa kyllä että ei se naskalihampaiden hyökkäys aina pelkästään mukavalta tunnu. Pennut ovat saaneet myös mukavasti vieraita, joista he tuntuvat päivä päivältä pitävän enemmän kun jaksavat pidempiä aikoja touhuta yhteen menoon. Osalle on jo vahvistunut oma koti. Tässä esittelyt tyypeistä:

Tallpeak No Speed Limits

Tallpeak Not My Cup Of Tea

Tallpeak Now We´re Talking

Tallpeak Next Classic

Tallpeak Nevahööd

Tallpeak No Kidding

Tallpeak Need For Speed

Tallpeak Night Vision

Aidan ja Toivon pennut syntyivät 27.1.2018.

Pentueen syntymä oli varsinaista supermammatouhua, Aida on osoittautunut erinomaiseksi emäkoiraksi sillä pentue syntyi kokonaisuudessaan varsin helposti ja nopeasti. Yksi poika saatiin ”jälkitoimituksena” yli vuorokausi edellisten syntymän jälkeen ja se oli pitkällä matkallaan ehtinyt jo menehtyä. Laatikossa tuhisi siis 7 poikaa ja 3 tyttöä. Ensimmäisellä elinviikolla yksi tytöistä joka oli syntyessään hieman muita pienempi (30g pienempi, muiden ollessa lähes grammalleen samanpainoisia) alkoi osoittaa heikkouden merkkejä. Vaikka pennusta ei eläinlääkäri löytänyt mitään selkeää vikaa niin ei auttanut vaikka pentua eläinlääkärissä yritetiin hieman auttaakin vaan siitä jouduimme luopumaan.

Kolmen viikon iässä pennut ovat varsin pontevia ja seurallisia jo, toinen tytöistä (jolla oli syntyessään häntämutka) osoittautui kuuroksi ja jouduimme senkin hyvästelemään.

Loppusaldona laatikossa tuhisee siis yksi ruskeapilkkuinen tyttö sekä sen seitsemän veljestä joista kaksi ruskeapilkkuista ja viisi mustilla pilkuilla. Yksi mustapilkkuisista pojista on sinisilmäinen. Kuvalliset esittelyt ”Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä” lähipäivinä.

Pennut ovat totutelleet jo kiinteään ruokaan hyvällä ruokahalulla ja ”nauttineet” ensimmäiset matokuurinsa ihmeen pienellä vastustelulla.

Pentuja pääsee katsomaan kun ne ovat täyttäneet 4 viikkoa.